Abc.fi
Palveluhaku

Kalastamaan Enontekiölle

Enontekiö tunnetaan jylhistä tuntureistaan sekä kirkkaista ja puhtaista kalavesistään, joissa uiskentelee muun muassa maailman kauneimmaksi kalaksikin mainostettu arktisten vesien rautu. Oman viehätyksensä tuo myös kalamiehille pienten tunturipurojen tammukka, joka esiintyy sellaisissakin mitättömissä purolompareissa, joissa ei kalaa uskoisi edes olevankaan. Myös lohenkalastajille löytyy käsivarsikunnasta ikioma jokensa, josta saalis on ollut lähes sata prosenttinen viimeisen viiden vuoden aikana. Luettelosta ei sovi jättää pois harjusta, joka esiintyy Enontekiön vesissä niin puroissa kuin järvissäkin hyvin yleisenä ja suurikokoisena.
Enontekiön kalastusalueet voidaan jakaa kolmeen alueeseen, joista ensimmäisenä mainittakoon Käsivarsi, sen jälkeen keskinen Enontekiö ja kolmantena itäinen Enontekiö. Kaikilla näillä edellä mainituilla alueilla on oma omaleimaisuutensa joita voimme tarkastella lähemmin.

Käsivarren raudut ja Lätäsenon lohi
Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta lähes kaikki Enontekiön rautuvedet sijaitsevat Käsivarren pohjoisimmalla tunturialueella. Alue onkin kautta aikojen ollut niin talvikalastajien kuin kesäkalastajienkin suosiossa.
Parhaimmat talvikalastukseen eli pilkintään soveltuvat järvet ovat Riimmajärven, Pihtsusjärven sekä Somasjärven alueilla. Edellä luetellut järvet sekä lähialueen pienemmät lammet ovat lähes takuuvarmoja saantipaikkoja huhti- ja toukokuussa. Erillisistä hyvistä rautujärvistä voidaan nimetä Toskaljärvi Porojärven pohjoispuolella, Luohttojärvi Haltin vaellusreitin länsipuolella Meekonlaakson pohjoispäässä ja Salmijärvi, joka sijaitsee lähinnä Kilpisjärveä Saarijärven ja Terbmisjärven välissä.
Kesäisen raudunkalastuksen ykkönen on varmastikin Somasjärvestä Porojärveen laskeva Valttijoki, joka suorastaan kuhisee pienempikokoista, mutta erittäin maukasta jokirautua.
Kun kalastajan mieli tekee kokeilla miltä tuntuu suurharri siiman päässä, niin talvella harreja löytyy Meekonjärvestä alaspäin olevista järvistä aina Poroenoon saakka ja tietysti joki alaspäin niin kauas kuin sitä riittää. Myös Porojärven länsipuolella olevat Harrijärvet sekä Siedjonjärvi sekä Kaitsajoki ja edelleen Rommaeno ovat tunnettuja harrivesiä niin talvella kuin kesälläkin.
Lätäseno on aina kiinnostanut kesäkalastajia, koska sieltä löytyvät joen oma taimenkanta sekä kookkaat harrit. Lohen nousu viime vuosina Tornionjokeen on nostanut myös sen latvaveden Lätäsenon yhdeksi parhaimmista lohijoista.
Parasta lohenpyyntiakaa Lätäsenon alueella on elokuu. Lätäsenon valtion vesillä kalastavan pitää hankkia Lätäsenon kalastusalueen lupa. Lohenpyynti joessa päättyy elokuun lopussa muun kalastuksen jatkuessa aina 10.9. asti.
Muualla Käsivarressa voi kalastaa Enontekiön kalastusalueen luvalla: lupia myyvät Kilpisjärven luontotalo, Tunturi-Lapin luontokeskus sekä muutamat alueen matkailuyrittäjät.
Kätevimmin Käsivarren kalavedet saavuttaa lentoteitse joko Kilpisjärveltä, Karesuvannosta tai Hetasta.

Keskisen Enontekiön tammukkavedet
Ei niin tunnettu kuin Käsivarsi, mutta vähintäänkin yhtä mielenkiintoinen alue löytyy Enontekiön kirkonkylän Hetan pohjoispuolelta Pöyrisjärven seudulta. Varsinkin Pöyrisjoki on viime vuosina noussut perhokalastajien suosioon. Joki laskee Pöyrisjärveltä noin kuusikymmentä kilometriä halki erämaa-alueen Ounasjokeen. Joki on myös erinomainen kanoottiretkeilykohde. Pöyrisjoesta löytyvät taimen sekä harri ja tietysti kaikki roskakalat kuten "krokodiilin" kokoiset hauet.
Alueen purojen lompareissa lymyävät pienikokoiset, mutta pippuriset mustat tammukat, joiden kalastaminen on taidetta ja erittäin varovaista puuhaa.
Kätevimmin Pöyrisjoelle pääsee lentokoneella Hetasta tai vaeltamalla Näkkälän kylästä halki erämaan ja soiden tai nousemalla ikään kuin vastavirtaan Vuontisjärven kylältä.
Kanootin joelle saa kuljetettua kohtuukustannuksin joko Hetasta lentokoneella tai Näkkälän kylästä maastoautolla.

Itäinen Enontekiö
Itäisen Enontekiön alueelle sijoittuu useita tammukka- ja harripuroja sekä muutama rautujärvi, joiden rautukanta on pienikokoista, mutta erittäin runsasta, johtuen alikalastuksesta.
Alueen kuuluisin harri- ja tammukkapuro on Käkkälöjoki, joka laskee Naltijärveltä Ounasjokeen.
Muita jokia ovat hiljattain pitkäaikaisesta rauhoituksesta vapautunut Tsuukisjoki omine taimenkantoineen sekä vaikeakulkuinen, mutta mieleen jäävä Aiteenjoki.
Myös näille kalastusalueille pääsee kätevästi Hetasta lentokoneella tai entisen rajavartioaseman tiloissa toimivan Kalmankaltion loman järjestämillä maastoajoneuvokuljetuksilla.
Kaikista Enontekiön kalastusasioista sekä luvista voi kysyä neuvoja Tunturi-Lapin luontokeskuksesta, joka on Hetassa sijaitseva metsähallituksen asiakaspalvelupiste.
Teksti: Risto Anunti